Turun yliopisto: Väitös: Runsaskaan kuidun saanti ei ole pienille lapsille haitallista vaikka toisin on luultu

Hiilihydraatit ovat tärkein ruokavalion energialähde maailmanlaajuisesti.
Hiilihydraatit jaetaan kolmeen pääryhmään, tärkkelyksiin, sokereihin ja
ravintokuituihin. Lasten hiilihydraattien saantia ei ole tutkittu riittävästi.
Kansainväliset kuidun saantisuositukset lapsille perustuvat keskimääräisiin
arviointeihin ja aikuisten suosituksiin, eikä suomalaisia suosituksia ole ollut
käytettävissä.

Energiaa sisältämättömien ravintokuitujen on ajateltu suurina määrinä
vähentävän lasten kokonaisenergian saantia ja sen vuoksi vaikuttavan
haitallisesti lasten kasvuun. THM Soile Ruottisen tutkimuksessa kuitenkin
osoitettiin, ettei runsaastakaan kuidun saannista ole haittaa lasten kasvulle
vaan päinvastoin etua sekä ravitsemuksellisesti että sydän- ja verisuonitautien
ennaltaehkäisyssä.

Kuitua runsaasti käyttäneet lapset saivat ruoastaan enemmän vitamiineja ja
kivennäisaineita. Lisäksi runsas kuidun saanti laski lasten kolesteroliarvoja.
Myös muut ruokavalion hiilihydraatit vaikuttivat veren rasva-arvoihin.
Kokonaishiilihydraattien, sokerin tai hedelmäsokerin runsas saanti nosti
seerumin triglyseridiarvoja (rasva-arvoja). Runsas kokonaishiilihydraattien
saanti laski veren hyvää HDL -kolesterolia vain niillä lapsilla, joilla oli
apolipoproteiini E -geenissä alleeli E3 tai E4. Hedelmäsokeri nosti haitallisen
LDL -kolesterolin rakenneproteiinin apolipoproteiini B:n pitoisuutta.
Apolipoproteiini B:n korkea pitoisuus on kohonneen valtimonkovettumatautiriskin
merkki.

Sokerin runsas saanti heikensi lasten ruokavalion laatua. Paljon sokeripitoisia
elintarvikkeita käyttäneet lapset söivät vähemmän vilja- ja maitotuotteita kuin
vähemmän sokeria käyttäneet lapset. Myös ruokavalion rasvan laatu oli muita
lapsia huonompi.

Runsas sokerinkäyttö alkaa jo varhain

Huolestuttavaa oli, että runsaasti sokeria saaneiden lasten sokerin käyttö
ylitti suositukset jo toisesta ikävuodesta lähtien. Sokerinkäytöllä ei
Ruottisen tutkimuksessa havaittu yhteyttä ylipainoon, mutta se vaikutti lasten
pituuskasvuun. Sokerin ja pituuskasvun yhteydestä tarvitaan kuitenkin vielä
paljon lisätutkimuksia.

Lasten hammasterveys parani 1970-luvulta 1990-luvulle huolimatta kasvaneesta
sokerin kulutuksesta, oletettavasti parantuneen hammashygienian ja fluorin
käytön johdosta. Väitöstutkimuksessa todettiin, että pitkäaikainen runsas
sokerin käyttö lisää edelleen riskiä hampaiden reikiintymiselle. Huolestuttavaa
oli, että vain kolmannes lapsista harjasi hampaansa suositeltavat kaksi kertaa
päivässä.

Ruottisen väitöskirjatyö on tehty osana pitkäkestoista ja satunnaistettua
Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojektia (STRIP). Tutkimuksen
tavoitteena on vähentää neuvontaryhmän lasten altistumista tunnetuille
valtimonkovettumataudin riskitekijöille ravitsemus- ja elämäntapaohjauksella,
jonka painopisteenä on ollut ruokavalion rasvan laatu. Kontrolliryhmän lapset
eivät ole saaneet erityistä henkilökohtaista ohjausta. Väitöstutkimuksessa
tietolähteenä käytettiin tutkimuslasten ruokapäiväkirjoja, verinäytteitä sekä
kasvutietoja lasten ollessa 8 kk - 10 v ikäisiä. Osa tutkimuslapsista
osallistui hampaiden terveyttä kartoittavaan tutkimukseen.
---
Perjantaina 11. helmikuuta 2011 kello 12 esitetään Turun yliopistossa
(Medisiina, Externum-sali, Kiinamyllynkatu 10) julkisesti tarkastettavaksi
terveydenhuollon maisteri Soile Kaarina Ruottisen väitöskirja "Carbohydrate
intake in children - associations with dietary intakes, growth, serum lipids,
and dental health. The STRIP Project." (Hiilihydraattien saanti lapsilla -
yhteydet muiden ravintoaineiden saantiin, kasvuun, veren rasva-arvoihin ja
hammasterveyteen. STRIP-projekti). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti
Päivi Keskinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena professori
Tapani Rönnemaa.