Uusi valvontamenetelmä varmistaa mansikan alkuperän
1.7.2019
Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ruokavirasto (entinen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) ovat yhdessä kehittäneet analyysimenetelmän suomalaisen mansikan alkuperän varmistamiseksi. Tietokannan kerääminen suomalaisista mansikoista on vaatinut useamman vuoden työn. Nyt tietokanta on niin kattava, että sitä voidaan käyttää maantieteellisen alkuperän varmistamiseen. Näytteitä voidaan jo verrata Puolassa ja Ruotsissa tuotettuihin mansikoihin, ja tänä vuonna vertailu laajenee virolaisiin marjoihin. Menetelmä on nyt myös kuntaviranomaisten käytettävissä ja kuntien elintarvikevalvojat ottavatkin mansikkanäytteitä erilaisilta kauppapaikoilta. Menetelmää voidaan jatkossa käyttää myös muiden tuotteiden alkuperän selvittämiseen. Tutkimus perustuu alkuaineissa esiintyvien erilaisten pysyvien, ei-radioaktiivisten isotooppien suhteisiin. Isotooppien suhteelliset osuudet vaihtelevat eri maantieteellisillä alueilla. Pysyvät isotoopit siirtyvät kasveihin ympäristönsä määräämissä suhteissa ja näin isotooppisuhteiden perusteella pystytään analysoimaan kasvituotteiden alkuperä. Tietoja täydennetään kasvien sisältämien hivenaineiden määrittämisellä. ”Tutkimusnäytteitä on otettu koko mansikantuotannon alueelta Suomesta, Ahvenanmaalta Kainuuseen asti. Lisäksi tutkimuksen kautta saamme käyttöömme tulokset Virossa tuotetuista mansikoista. Kun Puolassa ja Ruotsissa viljellyistä mansikoista on jo isotooppiarvot olemassa, alkaa aidosti kotimaisuuden osoittavalla menetelmällä olla kattavuutta. Vuosittain voidaan tarpeen mukaan lisätä näytteitä, jos uutta tarvetta ilmenee. Samoin suomalaiset viljelijät voivat itse testauttaa marjojaan, jos haluavat tarkat ”sormenjäljet” omille marjoilleen. Varsinaisesti siihen ei kylläkään ole tarvetta, niin selkeästi kotimaisten marjojen arvot ryhmittyvät omaksi joukokseen”, sanoo tutkimusprofessori Saila Karhu Lukesta. Isotooppianalyysit tehdään vielä alihankintana, mutta Ruokaviraston laboratorioon asennettujen Luken ja Ruokaviraston yhteislaitteiden avulla analyysejä voidaan tehdä kohta myös itse. Tämä laajentaa mahdollisuuksia sekä näytemäärien että tuotteiden suhteen. Samoilla laitteilla voidaan tehdä myös muunlaisia isotooppien jakaumaan perustuvia tutkimuksia. Näytteiden keruu alkaa mansikoiden kypsymisen mukaan ja jatkuu läpi satokauden. Luken näytteenottajat keräsivät hyvin kattavasti näytteet koko mansikan kasvualueelta Suomessa vuosina 2017 ja 2018 tietokantaa varten. Vuonna 2019 näytteenottoa jatketaan vielä eri tyyppisistä kasvatustavoista, mukaan lukien luomumansikat ja kausihuoneissa eli kevytrakenteisissa tunneleissa tuotetut varhaismarjat. Kotimaisten vertailunäytteiden keräys jatkuu edelleen. |