|
Suomen elintarvikeviennillä ennätysvuosi
Vuonna 2011 Suomesta vietiin elintarvikkeita ennätyksellisesti 1,6 miljardin euron arvosta. Nousua edelliseen vuoteen oli peräti 20 prosenttia. Selvintä nousu oli meijerituotteiden ja viljan viennissä. Kasvun taustalla oli Venäjän markkinoiden elpyminen.
Juuri ilmestyneen MTT:n Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2012 -vuosikatsauksen mukaan suomalainen elintarvikevienti oli 1 568 miljoonaa euroa vuonna 2011. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 260 miljoonaa euroa eli 20 prosenttia.
Nousun tärkein syy oli Venäjän markkinoiden hyvä veto. Tällä hetkellä Venäjä on suomalaisen elintarvikeviennin selkein pääkohde lähes 26 prosentin osuudella, toisena on Ruotsi 16 prosentin ja kolmantena Viro 9 prosentin osuudella. Suomen elintarvikeviennistä yli puolet suuntautuu naapurimaihin.
Elintarvikeviennin merkittävin tuoteryhmä ovat meijerituotteet. Vuonna 2011 voita vietiin 99 miljoonan euron ja juustoa 175 miljoonan euron arvosta. Näiden osuus elintarvikkeiden kokonaisviennistä oli 17 prosenttia.
Toinen merkittävä tuoteryhmä on viljat, joiden vienti lähes kaksinkertaistui vuonna 2011 yltäen 206 miljoonaan euroon. Vehnää ja ohraa vietiin ennätysmäärät, ja viljan maailmanmarkkinahinnat nousivat. Suomen muita tärkeitä vientituotteita ovat sokeriteollisuuden tuotteet, sianliha ja alkoholijuomat.
Vaikka elintarvikevienti on ennätyksellisen suurta, tuonnin arvo nousee kuitenkin edelleen nopeammin. Vuonna 2011 elintarvikkeita tuotiin Suomeen 4 282 miljoonan euron arvosta, mikä on yli 350 miljoonaa euroa edellisvuoden tuontia enemmän. Etenkin kalan, lihan ja juuston tuonti nousi selvästi edellisvuodesta.
Elintarvikekaupan alijäämä kasvoi edelleen lähes 90 miljoonalla eurolla yltäen jo 2,7 miljardiin euroon. Alijäämän arvo on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Elintarvikekaupan alijäämäisyys on perinteisesti selittynyt hedelmien, vihannesten, raakakahvin, alkoholijuomien ja tupakan tuonnin suurella määrällä. Viime aikoina tuonti on kasvanut rajusti myös niissä tuoteryhmissä, joissa on kotimaista tuotantoa kuten maitotuotteissa, lihassa ja kalassa. Kolme neljäsosaa suomalaisten syömästä ruuasta on kuitenkin edelleen kotimaista alkuperää.
Valtaosa eli yli 70 prosenttia Suomen elintarviketuonnista on peräisin EU-alueelta. Suurimmat osuudet ovat Saksalla, Hollannilla ja Ruotsilla. EU:n ulkopuolisten maiden osuus on vajaat 29 prosenttia.
Vuonna 2011 elintarvikkeet kallistuivat Suomessa 6,3 prosenttia. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli 3,4 prosenttia, joten elintarvikkeiden hintakehitys oli selvästi keskimääräistä inflaatiokehitystä nopeampaa.
Elintarvikkeet alkoivat kallistua vuoden 2010 puolivälin jälkeen raaka-ainehintojen nousun myötä. Hinnat nousivat varsinkin alkuvuodesta 2011, kun elintarviketeollisuuden ja kaupan uudet sopimukset tulivat voimaan. Teollisuus onnistui siirtämään osan kasvaneista kuluistaan tuotteiden hintoihin.
Etenkin liha- ja leipomotuotteiden hintoihin tuli korotuksia. Lihan ja viljapohjaisten tuotteiden hintojen nousu oli vuonna 2011 runsaat viisi prosenttia ja maitotuotteiden lähes neljä prosenttia.
MTT arvioi ruoan hinnan nousevan Suomessa vuonna 2012 noin neljä prosenttia vuoden 2011 keskimääräisestä tasosta. Lihatuotteiden hintoihin odotetaan runsaan viiden prosentin ja maitotuotteiden hintoihin vajaan neljän prosentin nousua. Leipä- ja viljapohjaisten tuotteiden hintojen nousu jää vajaaseen kolmeen prosenttiin
|