|
Suomen Leipuriliitto ry:n tiedote 9.8.2012: Ei sokeriverolle - erilaisia byrokraattisia velvoitteita ja kustannuksia on jo yrityksissä riittämiin
Kokkola ympäristöineen toimii isäntäpaikkakuntana suomalaisten leipomoyrittäjien kokoontuessa 10.8. - 12.8.2012 sidosryhmineen pitämään 112. vuosikokoustaan ja kesäpäiviään yli 500 henkilön voimin. Edellisen kerran leipurit kokoontuivat Kokkolassa vuonna 1991.
Tilastokeskuksen mukaan maassamme toimi vuoden 2011 lopussa 707 leipomoyritystä, joilla oli yhteensä 775 toimipaikkaa. Lisäksi monissa päivittäistavarakaupoissa toimii jauholeipomoita, joten tuoreita leipomotuotteita on maassamme hyvin saatavilla. Leipomoala on muusta elintarviketeollisuudesta poiketen edelleen hyvin monipuolista ja monimuotoista. On suuria, keskisuuria ja paljon pieniä leipomoita, ja joukkoon mahtuu niin teollistuneita kuin käsityövaltaisia yrityksiä. Pienten leipomoiden suurta määrää kuvastaa se, että vähemmän kuin 10 työntekijää työllistäviä leipomoyrityksiä on edelleen noin 600. Paikallisten makutottumusten vaaliminen ja tuoreus ovat palveluteollisuutta harjoittaville leipureille edelleen keskeisiä menestymisen edellytyksiä yhä kansainvälistyvässä maailmassa.
Valtiovallan suunnittelema uusi sokerivero aiheuttaa leipomo- ja konditoria-alan yrityksissä suurta huolta. Valtiovarainministeriö asetti 21.12.2011 sokeriverotusta selvittävän työryhmän, jonka tavoitteena on selvittää sokeriveron käyttöönoton edellytykset siten, että vero voitaisiin ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön. Valtiovarainministeriön työryhmän asettamispäätöksessä todetaan, että "tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti selvittää sellaista veromallia, joka parhaiten täyttää valtion talouden fiskaaliset tavoitteet sekä samalla edistää terveellistä ravitsemusta". Työryhmä on antanut väliraportin 5.7.2012.
Toteutuessaan sokerivero aiheuttaisi yrityksille uusia hallinnollisia rasitteita. Sokerivero ja sen käyttöönotto olisi siten yksi uusi byrokratian lisäys suomalaisen leipomo- ja/tai konditoriayrittäjän arkeen. Sokerivero aiheuttaisi yrityksille entisestään lisää työtä ja kustannuksia.
Leipuriliitto katsoo, että jos valtiovalta tarvitsee lisää rahaa, se tulee toteuttaa elintarvikkeiden arvonlisäverotusta korottamalla, ei uusilla työtä ja kustannuksia lisäävillä säännöksillä. Niin epämiellyttävältä kuin elintarvikkeiden arvonlisäveron korottaminen leipomoyrittäjistä tuntuukin, on se tässä tapauksessa ainoa järkevä vaihtoehto.
Leipuriliiton näkemys on, että sokeriverolla ei tosiasiassa pystyttäisi edistämään terveellistä ravitsemusta. Sokeriverolla voidaan saavuttaa ainoastaan valtiovallan fiskaaliset eli valtion tuloja koskevat tavoitteet. Mutta tämä tavoite voidaan saavuttaa paljon yksinkertaisemmalla tavalla, aiheuttamatta yrityksille turhaa työtä ja kustannuksia, elintarvikkeiden arvonlisäveroa korottamalla. Jotta sokeriverolla pystyttäisiin vaikuttamaan kulutukseen, vero tulisi nostaa niin korkeaksi, että valtiovallan fiskaaliset tavoitteet eivät enää täyttyisi. Ja jos näin tapahtuisi, niin siitä aiheutuisi erittäin merkittävää vahinkoa monipuoliselle ja monimuotoiselle leipomo- ja konditoria-alalle. Tässä kohtaa mainittakoon, että MTT:n vuoden 2011 lopulla julkaiseman raportin nro. 32/2011 mukaan alle 20 prosentin vero rasvaisille ja sokeria sisältäville elintarvikkeille ei muuttaisi suomalaisten kuluttajakäyttäytymistä.
Mikäli valtiovallan suunnittelema sokerivero kuitenkin toteutuu, on se vain osoitus siitä, kuinka vieraantuneita erilaiset päättäjät ja virkamiehet ovat yritysten todellisesta arjesta. Sokerivero aiheuttaisi varsinkin pienimmille yrityksille eniten työtä ja vaivaa. Siis nimenomaan niille yrityksille, joissa yrittäjänä toimivat henkilöt tekevät itse kaikki tai lähes kaikki yrityksessä tehtävät työt.
Sokeriveron käyttöönotto olisi myös ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Hallituksen keskeisenä tavoitteena on lisätä kasvua ja työllisyyttä sekä vähentää byrokratiaa työelämässä. Tämän vuoksi onkin erikoista, että valtiovallan taholta perustetaan samanaikaisesi työryhmiä, joilla pyritään vähentämään byrokratiaa työelämässä ja työryhmiä, joiden tavoitteena on lisätä byrokratiaa työelämässä.
Erilaisia yritystoimintaan kohdistuvia byrokraattisia vastuita ja velvoitteita on Suomessa jo riittämiin. Näistä mainittakoon tässä muutamia: 1) työlainsäädäntöön liittyvät, mm. työsopimus- ja vuosilomalakiin liittyvien asioiden osalta, 2) työehtosopimuksiin liittyvät, mm. palkanmaksun (peruspalkan, palvelusvuosilisän, yö- ja iltalisien, sairausajan palkan, lomarahan, ylityön jne.) osalta, 3) työnantajamaksuihin liittyvät, mm. ennakonpidätyksen, eläke- sosiaaliturva-, työttömyysvakuutusmaksujen sekä ay-jäsenmaksujen osalta 4) elintarvikelainsäädäntöön liittyvät, mm. omavalvontaan liittyvien asioiden osalta, 5) työturvallisuuslainsäädäntöön liittyvät, mm. työntekijöiden opastamisesta erilaisten koneiden, laitteiden ja henkilösuojainten käyttöön, 6) työterveyshuoltolakiin liittyvät, mm. työnantajan velvollisuus järjestää kustannuksellaan työterveyshuoltoon liittyvät palvelut, 7) vero- ja kirjanpitolainsäädäntöön sekä 8) ympäristö- ja pakkausjätelainsäädäntöön liittyvät vastuut ja velvoitteet. Lisäksi on lukuisia muita velvoitteita.
|