Whole Grains for Health -seminaari Finlandia-talossa 5.11.2013

Täysjyväviljatutkimuksen kansainvälinen huippujoukko kokoontui Helsinkiin marraskuun alussa pohtimaan täysjyväviljojen terveyshyötyjä. Kokouksen yhteydessä 5.11.2013 järjestetyssä kaikille avoimessa ”Whole grains for Health” -seminaarissa täysjyväviljaan perehtyneet tutkijat kertoivat meneillään olevista tutkimuksista ja siitä, mikä heitä työssään innostaa.

”Suomi on täysjyväviljojen tutkimuksissa edelläkävijämaa kansainvälisestikin katsottuna. Meillä on tutkittu paljon niin ruista kuin kauraakin ja näiden terveysvaikutuksia. Meillä on myös paljon teknologista osaamista”, kertoo akatemiaprofessori Kaisa Poutanen VTT:ltä. Hän on ollut mukana erilaisissa kansainvälisissä täysjyväviljan ja viljan kuidun merkitystä
käsittelevissä projekteissa. ”Esimerkiksi kansainvälisessä HEALTHGRAIN -projektissa olemme miettineet sitä, kuinka näitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tuotekehityksessä ja viestinnässä”, Poutanen jatkaa.

Mikä tutkijoita kiinnostaa juuri nyt? Viljan ympärillä on vielä paljon tutkimatonta, mikä pitää tutkijat viljatuotteiden parissa:

- Ruisleivän poikkeuksellinen, terveydelle edullinen insuliinivaste. Mistä se johtuu ja mikä on tuotteen rakenteen merkitys tässä?

- Kylläisyyden säätely ja mielihyvän merkitys

- Viljan raskituksen hyödyntäminen

Täysjyvävilja on yhteydessä erittäin moneen myönteiseen terveysasiaan.  ”Täysjyväviljaa syövillä ihmisillä on todettu olevan mm. vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia, kakkostyypin diabetesta sekä tiettyjä syöpiä. He lihovat vähemmän ja seuranta-aikana myös kuolleisuus on heidän keskuudessaan pienempää. Tämä näyttö on kiistatonta”, Helsingin
yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm korostaa.
 

Viljassa on kuidun lisäksi muutakin hyvää. Se sisältää mm. kivennäisaineita, vitamiineja ja bioaktiivisia aineita, ja kenties jotain sellaista, mitä emme vielä tunne. Viljan kuituja ja muita hyviä ravintoaineita on nimenomaan täysjyvätuotteissa. Eri viljojen erilaiset ominaisuudet ja terveyshyödyt saadaan parhaiten käyttöön syömällä vaihtelevasti eri viljalajeja.

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset korostavat täysjyväviljan merkitystä. ”Jos vaihdat ruokavaliossa vähintään puolet viljatuotteista täysjyväisiksi, olet jo hyvällä tiellä”, neuvoo Fogelholm.
”Sekaleipien osalta kannattaa kiinnittää huomiota kuidun määrään. Jos tuotteessa on enemmän kuin 5-6 g kuitua, tuotteessa on täysjyvää todennäköisesti myös riittävästi terveyshyötyjen saamiseksi. Pullaakin saa onneksi vielä syödä, vaikkei se jokapäiväiseen ruokavalioon kuulukaan. Suosituksissa kun ei kielletä mitään kokonaan.”

Mikael Fogelholmin neuvot leipäkauppaan menijälle:

1. Valitse leipä, jossa on vähintään 5-6
   % kuitua.
    
2. Vaihda yli puolet syömästäsi leivästä
   täysjyväleipään.
    
3. Suomalainen ruisleipä on lähes aina
   täysjyväruista, suosi sitä.
    
4. Lue pakkausmerkinnät: valitse
   sekaleivistä sellaiset, joissa on eniten täysjyväviljaa.
   Myös vaalea leipä voi olla täysjyvää.

http://www.youtube.com/watch?v=yvapXhiMYGg

Kaisa Poutasen  haastattelu:  http://youtu.be/uUlyjhsT3wo

Mikael Fogelholmin  haastattelu: http://www.youtube.com/watch?v=bzXtZ7UwKkU