Ruisvoimaa-kirjassa kerrotaan rukiin tarina

Uusi Ruisvoimaa-kirja kertoo suomalaisille rakkaasta viljasta, rukiista. Toimittaja Riitta Mustosen kokoaman ja toimittaman kirjan on kustantanut Maahenki Oy.

Ruisvoimaa-kirjan muiksi kirjoittajiksi valikoituivat leipomoasiantuntija Heikki Manner, Helsingin Yliopiston apulaisprofessori Kati Katina sekä MMM:n viestintäjohtaja Pekka Väisänen. Jokainen heistä on kirjoittanut kirjaan omasta erityisalueestaan. Heikki Manner kertoo miksi ruis on meille suomalaisille niin tärkeä ja lisäksi raskituseksperttinä taikinajuuresta, Kati Katina valottaa omassa osuudessaan rukiin terveysvaikutuksia ja Pekka Väisänen kertoo puolestaan pienmyllyistä.

Riitta Mustosen mukaan kirjantekoprosessi oli täynnä mielenkiintoisia ihmisiä ja tapahtumia.

– Kuvaaja Marko Mäkisen kanssa kiersimme haastattelemassa useita henkilöitä, kuten Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä rukiin jalostustyötä tekevää Hanna Haikkaa, mäntsäläläistä maanviljelijää Silja Vuorta, Fazer Myllyn johtajaa Pekka Mäki-Reinikkaa, Painonvartijoiden entistä tiedotuspäällikköä Riitta Rantasta tai keravalaista Jouko Niemistä. Kaksi viimeksi mainittua ovat hurahtaneet ruisleivän leivontaan, kertoo Riitta Mustonen. Omat osuutensa kirjassa on varattu koville leiville, kuten näkkileivälle ja hapankorpuille, ja myös jälkiuunileivästä kerrotaan laajemmin.  Samoin tarinoidaan muista herkuista, joita rukiista tehdään; esimerkiksi mämmistä, talkkunasta sekä viskistä ja oluesta. Kirjassa annetaan myös perinteisen keittomaalin ohje; siinä ruis toimii maalin sidosaineena.

Rukiin suosion syitä kuvataan kirjassa seikkaperäisesti. Ruis soveltuu viljeltäväksi pohjoisiin olosuhteisiin ja se on todettu äärimmäisen terveelliseksi sekä tärkeäksi kuidun lähteeksi. Ruis sopeutuu hyvin myös fine dining -olosuhteisiin: se sai eurooppalaiselle elintarvikkeelle myönnettävän Michelin-tähden vuonna 1978. Rukiin historian, sen terveysvaikutusten, viljelystapojen sekä myllyjen toiminnan lisäksi kirjassa on lukuisia reseptejä.

Kirjassa kerrotaan myös Pro Ruis ry:stä, joka perustettiin vuonna 2011. Sen ansiosta koko ketju pellolta pöytään on nyt mukana rukiin viljelyn kehitysohjelmassa. Tavoitteena on, että suomalainen ruisleipä voitaisiin leipoa kotimaisesta rukiista.  Tällä hetkellä näyttää hyvältä, sillä ruista on kylvössä 36 800 hehtaaria. Mikäli kasvukausi tänä kesänä on edullinen, ja myös sadonkorjuu onnistuu odotetusti, olemme pitkästä aikaa omavaraisia rukiin suhteen.