Suomen Leipuriliiton tavoitteena on ollut jäsenyritysten kustannustietoisuuden parantaminen

Suomen Leipuriliitto kummastelee ja pitää perusteettomana Kilpailuviraston seuraamusmaksuesitystä

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan Suomen Leipuriliitto ry on toiminut kilpailurajoituslain vastaisesti, kun Leipuriliitto tiedotti jäsenyrityksilleen kasvavista kustannuksista vuosina 2007, 2008 ja 2010.

Leipuriliitto toteaa, että sen tehtävänä on ajaa kaikenkokoisten jäsenyritysten asiaa, ja siten parantaa kaikenkokoisten jäsenyritysten toimintaedellytyksiä. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi Leipuriliitto tiedotti ko. vuosina jäsenistölleen tasapuolisesti leipomoalan kasvavasta kustannuskehityksestä. Jäsenyritysten kustannustietoisuuden lisäämisen tavoitteena oli, että erikokoiset, myös pienet, jäsenyritykset kykenevät tekemään tarvittavia toimenpiteitä säilyttääkseen toimintaedellytyksensä myös tulevaisuudessa. Leipuriliiton tavoitteena oli, että niin pienillä, keskisuurilla kuin suurilla jäsenyrityksillä olisi edes vähän tasa-arvoisemmat mahdollisuudet sekä leipomoiden keskinäisessä kilpailussa että kilpailussa tuontituotteiden kanssa. Kun yritysten kustannustietoisuus paranee, yrityksillä on mahdollisuus tehdä sellaisia muutoksia toimintaansa, jotka mahdollistavat yritystoiminnan jatkamisen ja mahdollisimman monen työntekijän työllistämisen.

Jos leipomoalan toimialajärjestö ei voi kertoa jäsenyrityksilleen kasvavista kustannuksista, niin mistä varsinkin pienemmät yritykset voivat saada tietoa, miten kustannukset kehittyvät leipomoalalla? Kilpailuviraston tutkimuksen takia Leipuriliitto ei ole voinut viime vuosina hoitaa tätä toimialajärjestölle kuuluvaa tärkeää edunvalvontatehtävää ja tästä nimenomaan suomalaiset pienet ja keskisuuret leipomo- ja konditoria-alan perheyritykset ovat kärsineet. Pienempien leipomoiden aika kuluu käytännön töissä ja erilaisten viranomaisten ja leipomoalan työehtosopimusten edellyttämien vaateiden ja velvoitteiden täyttämisessä.

Leipomoalan yritykset eivät yllämainittuina vuosina, eivätkä sen jälkeen, ole kyenneet siirtämään kohonneita kustannuksia tuotteiden hintoihin. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole juuri toimipisteitä, joita yritykset voisivat lopettaa, eikä juuri myöskään henkilökuntaa, jota vähentää. Kun kohoavia kustannuksia ei ole saatu siirretyksi tuotteiden hintoihin ja kohoavien kustannusten takia henkilökuntaa on jouduttu kuitenkin vähentämään, tällaisten yrittäjien on vastapainoksi täytynyt vain lisätä omaa työpanostaan ja siten ”ottaa kohoavat kustannukset omasta selkänahastaan”.

Leipuriliitto toteaa, että olennaista on ymmärtää, että kilpailutilanne leipomoalan erikokoisilla yrityksillä, paikallisilla, alueellisilla ja valtakunnallisilla leipomoilla, on toisistaan oleellisesti poikkeava ja erilainen. Erikokoisten leipomoyritysten kustannusrakenne ja yritysten tapa toimia poikkeavat toisistaan hyvin monella eri tavalla. Tätä ymmärrystä ei Kilpailu- ja kuluttajavirastossa ole löytynyt.

Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan Suomessa toimi vuoden 2006 lopulla 809 leipomo- ja/tai konditoriayritystä, vuoden 2010 lopussa niitä oli enää 718. Suomen Leipuriliitolla oli vuosina 2007-2010 hiukan yli 300 jäsenyritystä. On selvää, että Leipuriliitto ei voi, eikä edes halua, vaikuttaa yksittäisten yritysten hinnoittelupäätöksiin. Yritykset tekevät nämä päätökset luonnollisesti itsenäisesti. Päivittäistavarakauppa päättää leivän kuluttajahinnasta.

Suomen Leipuriliitto ry lähetti Kilpailu- ja kuluttajavirastoon asiaa koskevan vastineen 13.5.2015. Vastine on luettavissa kokonaisuudessaan Leipuriliiton nettisivuilla www.leipuriliitto.fi

Lisätiedot: Suomen Leipuriliitto ry:n toimitusjohtaja Mika Väyrynen p. 0400 887761 ja puheenjohtaja Jari Elonen p. 0400 642454.