Viljojen ravintokuitupitoisuudet Pohjoismaissa arvioitua suuremmat

Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa valmistuneen tutkimuksen mukaan kauran, rukiin ja vehnän ravintokuitupitoisuus on suurempi kuin aikaisemmin on arvioitu. Evirassa tutkittiin 2013 - 2014 Norjasta, Suomesta, Ruotsista ja Virosta kerättyjen viljanäytteiden ravintokuitupitoisuuksia. Lähes kaikki uudet tulokset ovat suurempia kuin Finelissä eli elintarvikkeiden kansallisessa koostumustietopankissa aikaisemmin ilmoitetut. Analyysien perusteella kaurahiutaleet ja ruisjauhot sisältävät tutkituissa maissa yhtä paljon ja samanlaista ravintokuitua. Vehnän kokojyväjauhossa sen sijaan havaittiin tilastollisesti merkittäviä eroja ravintokuidun määrässä maiden välillä. Ensimmäisen kerran tutkittiin myös teollisuuden raaka-aineiden ravintokuitupitoisuuksia.

Ravintokuidut analysoitiin Evirassa vuonna 2014 käyttöönotetulla ja vuonna 2016 Suomen kansallisen akkreditointielimen Finasin päteväksi toteamalla menetelmällä, jolla voidaan määrittää erikseen veteen liukenemattomat ja vesiliukoiset pitkät ja lyhyet ravintokuidut.

Ravintokuidut edistävät terveyttä ja suomalaisten tulisi saada niitä ruokavaliostaan nykyistä enemmän. Saantisuositus on naisille 25 grammaa ja miehille 35 grammaa vuorokaudessa.

Veteen liukenemattomat kuidut parantavat vatsan toimintaa ja vesiliukoiset kuidut alentavat veren seerumin kolesterolipitoisuuksia ja hidastavat verensokerin nousua. Monet kuidut pilkkoutuvat paksusuolessa hitaasti ja suojaavat suolistosyöviltä. Erityisesti lyhyet ravintokuidut eli oligosakkaridit lisäävät paksusuolessa hyödyllisten maitohappobakteerien kasvua.

Vehnä- ja ruisleseet ovat erittäin hyviä veteen liukenemattoman ravintokuidun lähteitä. 100 grammassa vehnäleseitä on lähes 50 grammaa kuitua ja 100 grammassa ruisleseitä on yli 30 grammaa kuitua. Kauraleseet sisältävät tutkituista viljanäytteistä eniten vesiliukoista ravintokuitua eli 100 grammassa kauraleseitä sitä on 6 grammaa.