Leipomo- ja konditoriayrittäjät kokoontuvat Tampereella 11.-13.8.2017:Lainsäädäntö murentaa pienten ja keskisuurten yritysten edunvalvonnan
10.8.2017
• Suomessa leivotun paikallisen lähileivän arvostus ja tarjonta on kasvanut • Sadoilla leipomoilla tarve paikalliseen sopimiseen työpaikkojen säilyttämiseksi • Lainsäädäntö murentaa pienten ja keskisuurten yritysten edunvalvonnan Tampere toimii isäntäpaikkakuntana suomalaisten leipomo- ja konditoriayrittäjien kokoontuessa 11.8. - 13.8.2017 sidosryhmineen pitämään 117. vuosikokoustaan ja kesäpäiviään eli Leipuripäiviä yli 500 henkilön voimin. Vuonna 1900 perustetun Suomen Leipuriliiton pitkäaikaisista perinteistä kertoo paljon se, että vuosikokous on järjestetty aikaisemmin Tampereella yksitoista kertaa: vuosina 2004, 1992, 1978, 1969, 1961, 1948, 1944, 1934, 1923, 1913 ja 1903. Tilastokeskuksen mukaan leipomo- ja/tai konditoriayrityksiä on Suomessa noin 700. Leipomoala on Suomessa eniten työllistävä elintarviketeollisuuden ala, kun yli 25 % elintarvikealan työvoimasta työskentelee leipomo- ja konditoria-alalla. Yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä mukaan lukien leipomoala työllistää noin 9000 - 10 000 henkilöä. Vuonna 2015 julkaistun leipomoalan toimialaraportin mukaan yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa luo välillisesti muille aloille neljä työpaikkaa. Leipomo- ja konditoria-ala luo Suomeen siten välillisesti vähintäänkin 35 000 - 40 000 muuta työpaikkaa. Positiivista leipomo- ja konditoria-alan kannalta on, että paikallisen ja lähellä leivotun leivän ja muiden leipomo- ja konditoriatuotteiden merkitys on kasvanut kuluttajan arjessa ja lähileivän tarjonta on lisääntynyt. On hienoa, että tuoreilla kotimaisilla lähileivillä, pullilla ja kakuilla on tärkeä paikka kuluttajien sydämessä. Vaikka kilpailu leipomo-ja konditoria-alalla on todella kovaa ja vaikka lähes joka neljäs leipomotuote tulee Suomeen ulkomailta, niin pienet ja keskisuuret suomalaiset leipomot ja konditoriat ovat pitäneet huolta siitä, että kotimainen monipuolinen makumaailma ja paikalliset lähituotteet ovat säilyneet edelleen kuluttajan saatavilla. Suomessa on viime vuodet niin valtiovallan, teollisuuden kuin erilaisten asiantuntijoiden suunnasta korostettu paikallisen sopimisen lisäämisen tärkeyttä. Vaikka paljon puhetta paikallisesta sopimisesta ja sen kehittämisestä on riittänyt, niin ainakin toistaiseksi uudistukset ovat jääneet vain puheiden ja erilaisten lupausten tasolle. Mitään uudistuksia ei paikallisen sopimisen kehittämisen osalta ole Suomessa saatu aikaiseksi. Leipomoiden ja konditorioiden työntekijöitä koskeva Leipomoalan työehtosopimus on tunnetusti teollisuuden jäykin sopimus. Leipomoalan työehtosopimus ei työaikojen suhteen juuri joustoja tunne. Se on tosiasia, jonka kanssa erikokoisten suomalaisten leipomoiden ja konditorioiden on tällä hetkellä elettävä. Jos leipomo- ja konditoria-ala halutaan säilyttää Suomessa myös tulevaisuudessa monipuolisena, monimuotoisena ja työllistävänä toimialana, paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen on välttämätöntä. Sen lisäksi, että leipomoalan työehtosopimus on työaikojen osalta Euroopan jäykin, leipomo- ja konditoria-ala maksaa ainoana alana Suomessa ja koko Euroopassa työntekijöille klo 21-06 välillä tehdystä työstä 100 %:lla korotettua palkkaa. Olisi kohtuullista, että leipomo- ja konditoria-alalla voitaisiin sopia edes työajoista samalla tavalla kuin muillakin teollisuuden aloilla. Leipuriliitto esittää huolensa yritysten edunvalvonnan tulevaisuudesta kilpailulainsäädännön kiristyessä. Pienten ja keskisuurten yritysten puolesta toimivien yleishyödyllisten yhdistysten edunvalvonta käy todellisuudessa mahdottomaksi, jos kilpailulainsäädäntöön sekä EU:ssa että Suomessa suunnitteilla olevat muutokset tulevat voimaan. Suunniteltujen uudistusten tullessa voimaan yritysten ei ole järkevää kuulua yhdistykseen, koska yhdistyksen jäsenet voivat joutua taloudelliseen vastuuseen yhdistyksen väitetyistä rikkomuksista. Leipuriliitto korostaa, että yhdistyksiin kuuluminen on Suomen perustuslakiin kirjattu perusoikeus, myös yrityksille. Perustuslain 13 §:ssä nimenomaisesti korostetaan ammatillista yhdistymisvapautta ja vapautta järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Yhdistyslainsäädäntö lähtee ”yhteisöllisyydestä ja yhdessä toimimisesta”, kun taas kilpailulainsäädäntö lähtee ”yksilöllisyydestä ja yksin toimimisesta”. Yritystoiminta on lähes kaikilla teollisuuden aloilla siirtynyt vain muutamien suuryritysten käsiin, leipomo- ja konditoria-ala on tästä vielä poikkeus. Suomessa on paljon pieniä ja keskisuuria leipomo- ja konditoria-alan yrityksiä, jotka yrittävät kilpailun koventuessa ja byrokratian lisääntyessä taistella olemassaolonsa puolesta. On tärkeää, että edunvalvonta tämänkokoisten yritysten puolesta on Suomessa mahdollista myös tulevaisuudessa. Yhteisöllisyys ja pitkäaikaiset perinteet ovat olleet leipuri- ja konditoriayrittäjien voimavara jo yli vuosisadan ajan. Jälleen kerran eri puolelta Suomea kerääntyy leipomoiden ja konditorioiden edustajia perheenjäsenineen viettämään yhteistä viikonloppua, yhdessä leipomoalan yhteistyökumppaneiden kanssa, tällä kertaa Tampereelle. Mutta mikä on yli 100 vuotta kestäneen perinteen tulevaisuus kilpailulainsäädännön jatkuvasti kiristyessä? Haluavatko EU ja Suomi estää pitkäaikaisen perinteen säilymisen? |