Leipomo- ja konditoriayrittäjät kokoontuvat Suomen Leipuriliiton vuosikokoukseen ja kesäpäiville Mikkeliin 9.-11.8.2019

• Paikallisten ja lähellä leivottujen leipien ja muiden leipomo- ja konditoriatuotteiden merkitys kasvaa edelleen kuluttajien keskuudessa – kauraleipä edellä  

• Pienten ja keskisuurten yritysten syrjinnän työmarkkinoilla on loputtava – valtiovallan uskallettava ryhtyä toimiin lainsäädännön muuttamiseksi

• Monimuotoinen ja monipuolinen suomalainen leipomo- ja konditoria-ala on elintarvikealan työllistävin toimiala 

Mikkeli toimii isäntäpaikkakuntana suomalaisten leipomo- ja konditoriayrittäjien kokoontuessa 9.8.- 11.8.2019 sidosryhmineen pitämään 119. vuosikokoustaan ja kesäpäiviään eli Leipuripäiviä yli 400 henkilön voimin. Vuonna 1900 perustetun Suomen Leipuriliiton pitkäaikaisista perinteistä kertoo paljon se, että vuosikokous on järjestetty kuudesti Savon leipuri- ja konditoriayrittäjien kanssa, ensimmäisen kerran Kuopiossa jo vuonna 1921 ja viimeksi vuonna 2006. Mikkelissä vuosikokous ja kesäpäivät järjestettiin edellisen kerran vuonna 1964.

Leipomo- ja konditoriayrittäjien kannalta on positiivista, että paikallinen leipä ja paikalliset leipomotuotteet kiinnostavat kuluttajia. Tuoreilla kotimaisilla lähileivillä, pullilla ja kakuilla on tärkeä paikka kuluttajien sydämessä. Ruisleivän ja erityisesti kauraleivän ja kauraa sisältävien tuotteiden kulutus kasvaa vauhdilla. Vaikka kilpailu leipomo- ja konditoria-alalla on kovaa ja vaikka lähes joka viides leipomotuote tulee Suomeen ulkomailta, niin pienet ja keskisuuret suomalaiset leipomot ja konditoriat ovat pitäneet huolta siitä, että kotimainen monipuolinen makumaailma ja paikalliset lähituotteet ovat säilyneet edelleen kuluttajan saatavilla.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 700 leipomo- ja/tai konditoriayritystä. On selvää, että yritysten välisessä kilpailussa toiset yritykset pärjäävät paremmin kuin toiset. Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa ei ole tilaa kaikkien leipomoiden tuotteille. Haasteita alan yrityksille tuo myös se, että myyntimäärät vaihtelevat suuresti päivittäin, viikoittain ja sesongeittain (laskiainen, äitienpäivä jne.). Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ansiosta kuluttajille on kuitenkin aina tarjolla laadukkaita, maukkaita ja Suomessa valmistettuja leipomo- ja konditoriatuotteita. 

Leipomo- ja konditoria-alan haasteita ei helpota se, että leipomoalan työntekijöiden työehtosopimus on koko Suomen teollisuuden (ei siis vain elintarvikealan) jäykin ja joustamattomin työehtosopimus. Elintarvikealan suuryritykset määrittelevät yhdessä ay-liikkeen kanssa koko elintarvikealalla, siis myös leipomo- ja konditoria-alalla, noudatettavat jäykät työsuhteen ehdot, joita myös työnantajaliittoon kuulumattomat pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat yleissitovuuden nojalla noudattamaan. Kaiken lisäksi leipomoalan työehtosopimuksessa olevia muutamia paikallista sopimista koskevia työsuhteen ehtoja saavat noudattaa vain työnantajaliittoon kuuluvat yritykset.

Leipuriliitto vaatii valtiovallalta toimenpiteitä, jotta edellä mainittu pienten ja keskisuurten yritysten syrjintä työmarkkinoilla loppuu.

Lisäksi on syytä huomioida, että suurteollisuuden valmistamat tuotteet, esimerkiksi ulkomailta tuodut leipomotuotteet, tehdään huomattavasti joustavammilla työsuhteen ehdoilla, kuin millä pienet ja keskisuuret yritykset valmistavat tuotteita Suomessa. Samoin suomalaiset suuryritykset, jotka valmistavat esimerkiksi teollista karjalanpiirakkaa ja/tai lihapiirakkaa, valmistavat niitä joustavampien elintarvikealojen ja/tai lihateollisuuden työntekijöitä koskevien työehtosopimusten turvin ja näiden sopimusten mukaisilla työehdoilla. Monet pienemmät leipomot/konditoriat yrittävät vastaavasti siirtyä mahdollisuuksiensa mukaan noudattamaan paljon joustavampaa ravintola-alan työehtosopimusta (Mara/Pam) muuttamalla leipomonsa ja/tai konditoriansa kahvilaksi tai ravintolaksi. Kaikesta tästä seuraa, että samankaltaisia Suomessa kuluttajille tarjolla olevia leipomotuotteita valmistetaan monin erilaisin työehdoin, yleissitovasta leipomoalan työehtosopimuksesta huolimatta. Suurin osa pienistä ja keskisuurista leipomoista/konditorioista joutuu kuitenkin noudattamaan kaikkein jäykimpiä ja kalleimpia työsuhteen ehtoja.

Toimialamme on Suomessa eniten työllistävä elintarviketeollisuuden ala, sillä yli 25 % elintarvikealan työvoimasta työskentelee leipomo- ja konditoria-alalla. Yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä mukaan lukien leipomoala työllistää noin 9000-10 000 henkilöä. Leipomoalan toimialaraportin mukaan yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa luo välillisesti muille aloille vähintään kolme muuta työpaikkaa. Leipomo- ja konditoria-ala luo Suomeen siten vähintäänkin 36 000-40 000 työpaikkaa. Yritysten, työntekijöiden, kuluttajien ja myös valtiovallan etu on se, että toimialamme säilyy mahdollisimman monipuolisena, monimuotoisena sekä yritys- ja työvoimavaltaisena myös tulevaisuudessa. 

Yhteisöllisyys ja pitkäaikaiset perinteet ovat olleet leipuri- ja konditoriayrittäjien voimavara jo yli vuosisadan ajan. Jälleen kerran leipomoiden ja konditorioiden edustajat perheenjäsenineen eri puolilta Suomea kokoontuvat viettämään yhteistä viikonloppua, yhdessä leipomoalan yhteistyökumppaneiden kanssa, tällä kerralla Mikkeliin.