Tiedote:Leipomo- ja konditoriayrittäjät kokoontuivat Vaasassa 12.8.-14.8.2022 - Huolena julkisen sektorin ruokahankinnoista vastaavien toiminta ja joustamattomuus

18.8.2022

Leipomo- ja konditoriayrittäjät yhteistyökumppaneineen kokoontuivat Vaasassa
12.8.-14.8.2022


• Huolenaiheena hankintalaki ja erityisesti julkisen sektorin ruokahankinnoista vastaavien toiminta ja joustamattomuus
• Virkamiehet piiloutuvat hankintalain taakse, kieltäytyvät neuvotteluista, vetoavat laatimiinsa pitkäkestoisiin sopimuksiin ja vaativat leipomo- ja konditoriayrittäjiä toimittamaan tappiolla pitkiä jaksoja, jopa vuosia, toimintaympäristön radikaalista muutoksesta huolimatta. 

Vaasa toimi isäntäpaikkakuntana suomalaisten leipomo- ja konditoriayrittäjien kokoontuessa 12.8.- 14.8.2022 sidosryhmineen pitämään 122. vuosikokoustaan ja kesäpäiviään eli Leipuripäiviä yli 375 henkilön voimin. Vuonna 1900 perustetun Suomen Leipuriliiton pitkäaikaisista perinteistä kertoo paljon se, että vuosikokous on järjestetty jo seitsemän kertaa Vaasan piiriin kuuluvien leipuri- ja konditoriayrittäjien kanssa, ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 ja edellisen kerran vuonna 2007. 

Parin koronavuoden jälkeen normaalilla tavalla järjestetyt Leipuripäivät olivat haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta erittäin hyvähenkinen viikonlopputapahtuma, ja samalla hieno osoitus leipomo- ja konditoria-alan yritysten yhteisöllisyydestä, mihin tärkeän lisämausteen toivat mukana olleet alan yhteistyökumppanit, raaka-aine- ja konetoimittajat jne. Yhteisöllisyys ja pitkäaikaiset perinteet ovat olleet leipuri- ja konditoriayrittäjien voimavara jo yli vuosisadan ajan. Jälleen kerran leipomoiden ja konditorioiden edustajat perheenjäsenineen eri puolilta Suomea kokoontuivat viettämään yhteistä viikonloppua, tällä kerralla Vaasaan. 

Liiton puheenjohtaja Kari Meltovaara nosti lauantaina 13.8.2022 Scandic Waskiassa pitämässään vuosikokouspuheessa esille huolensa ja paheksuntansa julkisen sektorin, elintarvikehankintoihin liittyen. Meltovaara muun muassa totesi, että ”erikoista ja erittäin ongelmallista on nimenomaan kuntien ja valtion laitosten käytös ja niiden totaalinen haluttomuus toimitusketjujen avaamiseen. Virkamiehet piiloutuvat hankintalain taakse ja kieltäytyvät neuvotteluista. On aivan käsittämätöntä, että leipomoyrittäjiä vaaditaan toimittamaan tappiolla pitkiä jaksoja, jopa vuosia, toimintaympäristön radikaalista muutoksesta huolimatta”. 

Leipuriliitto toteaa, että monilla paikkakunnilla julkisen sektorin ruokahankinnoista päättävät henkilöt vetoavat julkissektorin laatimiin joustamattomiin, pitkäkestoisiin, kohtuuttomiin ja hyvän kauppatavan vastaisiin sopimusehtoihin. Toisilla paikkakunnilla ruokahankinnoista päättävät henkilöt ymmärtävät vallitsevan tilanteen, ja ovat valmiita neuvottelemaan asiassa. Erilaiset käytännöt eri puolella Suomea johtavat vallitsevassa markkinatilanteessa, lähes kaikkien kustannusten noustessa, erityisesti yksittäisten pienten ja keskisuurten yritysten osalta täysin epätasa-arvoiseen ja kohtuuttomaan tilanteeseen. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista ei toimi oikealla tavalla varsinkaan kriisitilanteissa, kuten nyt nähdään elintarvikealan toimintaympäristön muututtua perinpohjaisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

On positiivista, että elintarvikemarkkinavaltuutettu antoi 11.8.2022 suositukset sekä ”toimenpiteistä elintarvikeketjun kannattavuustilanteen parantamiseksi” että ”elintarvikeketjun sopimuskäytäntöjen tarkentamiseksi”. Leipuriliitto toteaa, että pelkät suositukset eivät asiassa kuitenkaan todennäköisesti riitä, vaan todellisia toimia tarvitaan, tarvittaessa myös lainsäädännöllisiä, jotta yksittäisten virkamiesten toiminta ja asenne muuttuu. Virkamiesten tulee myös kohdella kaikenkokoisia yrityksiä tasapuolisesti, yritysten koosta riippumatta.

Leipuriliitto muistuttaa, että toimialamme on muusta elintarviketeollisuudesta poiketen sekä yritys- että työvoimavaltainen. Yli kolmasosa (35 %) elintarviketeollisuuden yrityksistä on leipomoalan yrityksiä ja alamme työllistää lähes 25 % elintarvikealan työvoimasta. Yritysten, työntekijöiden, kuluttajien ja myös valtiovallan etu on se, että toimialamme säilyy mahdollisimman monipuolisena, monimuotoisena sekä yritys- ja työvoimavaltaisena myös tulevaisuudessa.