Luonnonvarakeskuksen maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus julkaistu

Vuosi 2025 oli Suomen viljamarkkinoilla poikkeuksellinen erittäin hyvän sadon ansiosta. Yli 3,4 miljardin kilon viljasato oli noin 17 prosenttia ennakoitua suurempi. Runsas tarjonta painoi kuitenkin viljan hinnat alas ja heikensi peltokasvitilojen kannattavuutta. Viljojen omavaraisuus vahvistui markkinakaudella 2025/26 hyvän sadon ansiosta selvästi, ja erityisesti rukiin omavaraisuus nousi korkealle tasolle. Näin kerrotaan Luonnonvarakeskuksen maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksessa, joka julkaistiin 26.5.2026.

Viljanviljelyn pitkään jatkunut heikko kannattavuus näkyy nyt viljelyhalukkuuden laskuna. Syysviljojen kylvöalat supistuivat syksyllä 2025 seitsemän prosenttia, ja kevätviljojen viljelyalojen ennakoidaan vähenevän edelleen vuonna 2026.

– Geopoliittinen epävarmuus, lannoitteiden hinnat ja energiamarkkinoiden heilahtelut vaikeuttavat tuotantopäätöksiä. Monilla tiloilla harkitaan lannoituksen vähentämistä ja viljelyalan supistamista, kertoi erikoistutkija Csaba Jansik suhdannekatsauksen julkaisuwebinaarissa. Hänen mukaansa satoennuste kuluvalle vuodelle voi olla jopa vain 2,5 miljardia kiloa. Viljelyhalukkuuden väheneminen on maailmanlaajuinen ilmiö, mikä voi nostaa viljojen hintoja. Suomessa on kuitenkin korkeat varastot, jotka saattavat hillitä hintapaineita.   

Jansik oli huolissaan myös rukiin ”alamäestä” eli kulutuksen vähenemisestä etenkin nyt, kun kehotetaan lisäämään täysjyvän käyttöä. Muissa viljalajeissa ei vastaavaa kehitystä ole nähtävissä.

Naudanlihan tuotanto ja kulutus jatkavat laskuaan Suomessa. Kulutuksen ennustetaan putoavan alle 16 kiloon henkilöä kohden vuonna 2026, ja tuotanto vähenee vuosina 2025–2026 yhteensä yli 9 prosenttia. Tarjonnan niukkuus näkyi jo viime vuonna hintojen nousuna ja ajoittaisina jauhelihan saatavuusongelmina. Sen sijaa siipikarjan kulutus on ollut reippaassa nousussa ja hiljalleen on näkynyt nousua myös sianlihan kulutuksessa, joka on tähän asti olut laskussa. 

Maidontuotanto pysyi vuonna 2025 lähes ennallaan, vaikka tilojen ja lypsylehmien määrä väheni edelleen. Maitotuotteiden vienti vahvistui, ja viennin arvo nousi yli 500 miljoonaan euroon.

Puutarhatuotannossa tuotanto keskittyy yhä harvemmille tiloille. Erityisesti kasvihuonetuotannossa energiatehokkuuden merkitys korostuu, ja Pohjanmaa hallitsee vahvasti tomaatin ja kasvihuonekurkun tuotantoa.

Ruoan hinta on noussut Suomessa 2020-luvulla noin 24 prosenttia ja erityisen korkea inflaatio oli vuosina 2021 ja 2022. Nyt inflaatio on jo maltillisemmalla tasolla.  Luken katsauksen mukaan elintarvikkeiden kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan vuonna 2026 noin 2–3 prosenttia. Eniten nousupaineita kohdistuu maitotuotteisiin, naudanlihaan, valmisruokiin sekä energiaintensiivisiin tuotteisiin. 

Vuonna 2025 ruoan hinnat nousivat Suomessa keskimäärin 2,1 prosenttia. Naudanlihan, kahvin ja suklaan hinnat kallistuivat nopeasti kansainvälisten raaka-ainemarkkinoiden häiriöiden ja geopoliittisen epävarmuuden vuoksi. Luken mukaan hintojen nousua ovat hillinneet vähittäiskaupan kilpailu ja kuluttajien varovainen ostokäyttäytyminen.

Kulutuksessa näkyy siirtymä edullisempiin ja helpompiin vaihtoehtoihin. Siipikarjanlihan, hedelmien ja marjojen kulutus kasvoi, kun taas naudanlihan ja viljatuotteiden kulutus väheni. Erityisesti valmisruokien ja naposteltavien kysyntä lisääntyi.

Katsaus julkaistaan ensimmäistä kertaa verkkosivustona Luken Luonnonvaratieto-sivustolla.